Lämpöyrittäjyys pitää pintansa

TTS Työtehoseura haastatteli viime vuonna noin 50:tä lämpöyrittäjää ja kysyi heiltä, miten myydyn lämmön hinta muodostuu asiakkaalle. Suurimmalla osalla (82 %) vastaajista oli odotetusti käytössä myydyn lämmön määrään perustuva energiamaksu ja liki puolilla (48 %) oli käytössä perusmaksu eli kiinteä hinnan osa. Tyypillisesti hinta muodostui näiden yhdistelmästä. Näiden maksujen kehitys oli useissa tapauksissa sidottu hieman eri painotuksin metsähakkeen tai kevyen polttoöljyn hinnan kehitykseen tai esimerkiksi elinkustannusindeksiin. Myös osittain palaturpeen hintakehitykseen sidottuja sopimuksia oli edelleen käytössä, vaikka kyseisen polttoaineen valtakunnallinen tilastointi päättyi jo vuonna 2020 tilastokyselyyn vastanneiden, energiaturvetta myyvien yritysten vähyyden vuoksi.

Energiapuun hinnan vaikutukset yritysten talouteen

Energiapuun hintakäyrä on noussut kohti koillista jo parin vuoden ajan, joten lämpöyritysten tilinpäätöstietoja tarkastelemalla voimme osin yrittää arvioida, miten yritykset ovat pärjänneet tässä muutostilanteessa nykyisillä sopimusmalleillaan. Tuoreimpia kannattavuuslukemia on tarjolla kattavasti liiketoimintavuodelta 2022 – vuoden 2023 tietojen osalta joudumme vielä malttamaan hetken.

Aiheesta tekemässämme analyysissa oli mukana ylläpitämämme valtakunnallisen lämpöyrittäjärekisterin osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden liikevaihdosta vähintään puolet koostuu lämmönmyynnistä (120 kappaletta). Kuvassa 1 on kuvattu näiden yritysten mediaaniliikevaihtoa ja -liiketulosta viimeisen viiden vuoden ajalta. Havaitsemme, että sekä liiketulos että liikevaihto ovat kasvaneet viimeisen kahden vuoden ajan, mikä ainakin liikevaihdon osalta voisi selittyä sillä, että raaka-ainekustannus on kasvanut merkittävästi, ja tämän siirto hintoihin on lisännyt liikevaihtoa. Säätilalla on myös suuri merkitys lämmön kysynnän kautta.

Omavaraisuusaste edelleen kasvussa

Taloudellisen kannattavuuden osalta toimialaa voidaan tarkastella vielä tarkemmin kuvan 2 tunnuslukujen kautta. Nettotulosprosentti on säilynyt viimeisinä vuosina ennallaan, mutta käyttökate ja sijoitetun pääoman tuotto ovat kasvaneet aavistuksen verran. Pitkään jatkunut trendi omavaraisuusasteen kasvun osalta selittynee edelleenkin yritysten ikärakenteella ja laitekannan säilymisenä pitkälti samana eli investointitarpeita ei ole laajasti ilmennyt.

Yritykset ovat siis jatkaneet liiketoimintaansa varsin hyvässä vireessä, ja yhtenä menestyksen osatekijänä on varmasti ollut hinnan sitominen keskeisiin indekseihin, joka on ollut järkevää energiapuun hinnan kasvaessa.

Vakaata ja pitkäjänteistä liiketoimintaa

Vahvat ja vakaat lämpöyritykset ovat tärkeässä roolissa myös huoltovarmuuden kannalta. Hajautettu energiantuotanto ja sen toimivuus muutostilanteissa on kansallinen etu. Tämä ei luonnollisesti tarkoita sitä, etteikö energiantuotantoa tulisi monipuolistaa ja jo olemassa olevaa puun polttoon perustuvaa liiketoimintaa jatkuvasti kehittää. Tätä asiakkaatkin varmasti toivovat.

Kirjoittaja on TTS Työtehoseuran asiantuntija.